Täällä kirjoittelee Leena, neljännen vuoden kätilöopiskelija Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopiosta.

Ennen vaihtoa Kööpenhaminassa

 

Lokakuun ensimmäisenä maanantaina löysin itseni ihmettelemästä Viborgista, keskellä Tanskaa sijaitsevasta kylästä. Miten ihmeessä löysin tieni Tanskan maaseudulle? Jo sairaanhoitajaopintojen aikana heräsi mielenkiinto vaihto-opiskeluja kohtaan. Silloin olisin halunnut päästä kokemaan suurta maailmaa ja jenkkeihin, mutta valitettavasti paperisota maahan on valtava, eikä terveydenhuoltoalalle harjoittelijoita oteta juurikaan ulkomailta.

Vaihtohaaveet hautautuivatkin pitkäksi aikaa, kunnes 2016 syksyllä kätilövaiheen lähestyessä vaihtoinnostus nosti päätään. Ensimmäiseksi vaihtokohteeksi valikoitu Islanti, jonka mystisyydellään kiehtoi. Kuitenkaan Islannista ei hyväksyntää vaihdolle tullut, joten jouduin etsimään uusia kohteita. Kouluni KV-koordinaattori ehdotti minulle Tanskaa, hyvän kätilökulttuurin sekä länsimaalaisten tapojen vuoksi. Tanska ei siis ensimmäisenä tullut mieleeni, mutta vaihdon alettua en voi olla muuta kuin tyytyväinen.

Vaihtoni alkoi pienellä lomalla Kööpenhaminassa, jossa vietin ensimmäiset pari päivää. Tuona aikana opin pyöräilykulttuurin salat sekä pääsin tutustumaan tanskalaiseen säähän, joka kuitenkin yllätti uudestaan Viborgissa.

Viborgissa asun Aarhusin yliopiston asuntolassa, joka pääsääntöisesti on tarkoitettu yliopiston Foulumin kampuksen opiskelijoille, mutta tarjoaa majapaikkaa kaikille vaihto-opiskelijoille. Tanskassa hintataso on Suomen luokkaa ja erityisesti vuokrat ovat kalliita, eikä vaihtoasuntola tunnu tekevän tässä poikkeusta. Toisaalta asunto ja Viborgin keskusta on vain puolentoista kilometrin päässä sairaalalta, joten pyörällä matka kuluu nopeasti. 

Huoneista löytyy sänky, kirjoituspöytä ja tuoli, sekä nojatuoli ja kahvipöytä. Vuokraan kuuluu myös vesi, sähkö ja internet, joten näistä ei ole tarvinnut kantaa huolta. Samoin vuokraan kuuluu keittiö enemmän tai vähemmän täydellä varustelulla. Tosin kahvinkeitin ei varusteluun kuulu, eikä sairaalallakaan kukaan juo suodatinkahvia, vaan kaikilla on pikakahvia. Jos siis tuntuu, ettei pikakahvilla pärjää, kannattaa varautua etukäteen.

Viborgissa olen harjoittelussa kolmella eri osastolla. Aloitan harjoitellun synnytyssalista, johon olen jo Suomessa päässyt tutustumaan. Sen jälkeen olisi tarkoitus siirtyä vauvateholle, jossa hoidetaan sairaita tai liian aikaisin syntyneitä vastasyntyneitä tai alle vuoden ikäisiä lapsia. Viimeisenä harjoitteluna Tanskassa minulla on lapsivuodeosasto, jonne synnyttäneet äidit siirtyvät.

Ensimmäinen viikko on jo takanapäin ja seuraavassa tekstissä olisikin tarkoitus hieman kertoa kuulumisia harjoittelusta. Tervetuloa seuraamaan ihmettelyäni ja kokemuksiani Pohjoismaiden eteläisimmässä maassa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *