Leena Tanskassa

Vauvatehon viimeinen viikko hulahti ohi uskomattoman nopeasti. Aika vain tuntuu kiihtyvän loppua kohden ja alkaa tulla hätä ehtiikö tehdä kaiken suunnitellun.

Vauvateho oli kokemuksena mielenkiintoinen. Harjoittelun alussa minulle ja luokkakaverilleni nimettiin ohjaajat, joiden kanssa olimme molemmat samassa vuorossa. Kuitenkaan ohjaaja ei voinut ohjata meitä molempia, joten usein kävi niin että kaverini oli ”oikean” ohjaajamme kanssa ja minä milloin kenenkin. Omalla tavallaan tämä oli oikein hyvä, pääsin näkemään useita eri toimintatapoja. Toisaalta taas oli hankalaa, kun jokainen päivä alkoi omien taitojen kuvailulla. Tästä annoin palautetta jakson lopuksi ja ainakin palautetilanteessa nimetyt ohjaajat olivat samaa mieltä.

Jo synnytyssaliharjoittelun aikana huomasin isoja eroja suomalaisen ja tanskalaisen kätilökoulutuksen välillä. Yllätyin hieman, kun kuulin että ensimmäisissä synnytyssaliharjoittelussaan kätilöopiskelijat tarkkailevat synnytystä, kätilön toimintaa ja perhettä. Eivät siis ns. saa käsiä likaiseksi. Toki tämä selittyy sillä ettei sairaanhoitajan osaamista ole pohjalla, vaan kaikki pitää opetella alusta asti.

Sama linja jatkui vauvateholla. Kätilöopiskelijat ovat lähinnä tarkkailijan roolissa, tehden vastasyntyneen perushoitotyötä, jos vanhemmat eivät olleet läsnä. Ohjaajani yllättyivät useammin kuin kerran, kun kerroin suomalaisesta kätilökoulutuksesta ja siitä kuinka ihan oikeasti kätilöopiskelijana osallistun kaikkeen tekemiseen.

Vaikka palautetta annoinkin, jäi vauvatehosta hyvät muistot ja oli ihanaa nähdä harjoittelun viimeisinä päivinä perheen lähtevän kotiin hyvinvoivan vauvan kanssa.

Lapsivuodeosastolla olen pari ensimmäistä päivää ollut ja positiivisesti olen yllättynyt. Ehkäpä minusta tulee sittenkin lapsivuodekätilö! Alkaa olla näitä unelmatyöpaikkoja aika paljon.
Harmillista kyllä, lapsivuodeosastollakin on ollut hyvin hiljaista ja ohjaajani ovatkin päivitelleet tätä. Toisaalta tämä on antanut mahdollisuuden keskittyä niihin perheisiin, mitä osastolla on, ja panostaa potilasohjaukseen.

Potilashotellissa henkilökunta koostuu pääsääntöisesti sairaanhoitajista sekä vuorokätilöstä. Kätilöt ovat siis töissä vain päivällä, yksi kätilö vuorossa. Potilashotellilla hoidetaan siis lapsivuoteisia äitejä ja vauvoja, mutta myös eri kirurgisten ryhmien potilaita. Kätilöt keskittyvät pelkästään (normaalisti) synnyttäneiden hoitoon, kun taas sairaanhoitajat hoitavat kirurgiset potilaat sekä komplisoituneen synnytyksen jälkihoidon.

Matkustaminen

Kahden ja puolen kuukauden aikana on mahdollisuus tutustua paikalliseen kulttuuriin muuallakin kuin vaihtokaupungissa. Itse aloitin Tanskan vaihtoni Kööpenhaminasta, jossa vietin neljä päivää ennen Viborgiin matkustamista. Tuon neljän päivän aikana ehdin tutustua kaupunkiin melko hyvin, nähdä ”Pienen merenneidon”, tutustua kansallismuseoon ja syödä hyvin. Kööpenhaminan ehtii nähdä mielestäni oikein hyvin pitkän viikonlopun aikana, tosin lämpimästi suosittelen pyörän käyttöä, kaupunki on kuitenkin kohtuullisen iso.

Tanskassa matkustaminen on suunnilleen samanhintaista kuin Suomessa. Junaan matkalippu tulee ostaa ennen matkaa, joko juna-asemalta virkailijalta tai automaatista tai internetistä etukäteen. Junaan voi ostaa myös paikkalipun, mutta itse en sitä kovin tarpeelliseksi ole kokenut, aina olen päässyt istumaan ilmankin. Bussilla matkustettaessa lippu ostetaan bussin kuljettajalta, ainoastaan tulee määränpää tietää. Matkustusta on helpottanut oma paneutuminen bussi- ja juna-aikatauluihin, koska asemilla olen kokenut aikataulujen ja reittien suunnittelun hankalaksi. Oheisesta osoitteesta olen kokenut paljon apua, sillä pystyy hakemaan reittejä niin junaan kuin bussiin: http://www.dsb.dk/Rejseplan/bin/query.exe/en

Itse vaihdon aikana olen ehtinyt käydä useammassakin eri kohteessa Keski- ja Pohjois-Jyllannissa. Mieleenpainuvin niistä oli Skagen, Tanskan pohjoisin kunta. Skagenin taajama itsessään on melko isoksi kasvanut turistikeskus, jossa shoppailumahdollisuudet ovat todella hyvät. Myöskään ravintoloista ei ollut puutetta. Reissu pohjoiseen sattui oikein hyvään väliin, koulujen syyslomaviikko oli nimittäin loppunut edellisenä viikonloppuna. Kovin suurta ruuhkaa ei siis tässä turistikohteessa ollut, mutta suurin osa liikkeistä oli vielä auki.

Grenen, merten kohtauspaikka

Skagenin keskustan pohjoispuolelta alkaa Grenen alue, johon kuuluu Tanskan pohjoisin ranta. Niemenkärjessä olikin hienot näkymät, koska siellä kohtaa kaksi eri merta, Skagerrak ja Kattegat. Itse en uskonut ennen Grenenissä käymistä, että kyseistä kohtauspaikkaa voi erottaa mitenkään kovin helposti. Sää kuitenkin suosi ja rajan näki uskomattoman selkeästi.

Aarhusiin Viborgista on tunnin matka junalla. Yksi must-to-see Tanskan kohteita on Aros taidemuseon sateenkaari, joka on museon katolla. Sateenkaaren sisälle pääsee maksamalla museon sisäänpääsymaksun. Katolta on oikein hienot näkymät koko Aarhusiin ja samalla kannattaa tutustua taidenäyttelyihin.

Aalborgissa vietimme viikonlopun. Yksi asia on tällä reissulla ollut hankala ja se on kauppojen aukioloaikojen muistaminen. Tanskassa suurin osa kaupoista pitää ovensa kiinni sunnuntaisin ja lauantaisinkin ovet sulkeutuvat viiden-kuuden aikaan. Ruokakaupoilla aukioloajat ovat huomattavasti laajemmat. Aalborgiin saapuminen kello kolme lauantai-iltapäivänä teki shoppailusta melkoisen urheilusuorituksen, eikä kaikkia kauppoja ehditty kiertää. Asiaa helpotti paljon shoppailukatu, jonka varrelle oli moni ketjuliike sijoittunut. Kaupunki oli vielä hieman hiljainen ennen joulukauden alkamista, mutta oikein mukava kaupunkikohde, jossa pystyy kävellen liikkumaan.

Aalborg hotellista kuvattuna

Kohta alkaakin olla ihan erilaiset matkustustunnelmat käsillä, nimittäin vaihtoa on enää kaksi viikkoa jäljellä! Tuon kahden viikon jälkeen matkustan takaisin Kööpenhaminaan, jossa vietän poikaystäväni kanssa muutaman päivän loman, jonka jälkeen palaamme Suomeen. Ensi kerralla kuitenkin vielä viimeiset kuulumiset harjoittelusta!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *